Siri V.Rio on kuin mikä tahansa suurkaupunki
Ennen matkaan lähtöä melkein jokainen jonka kanssa puhuin, varoitteli minua Rion vaarallisuudesta ja monet ilmaisivat huolensa turvallisuudestani. Todella monet ylipäänsä ihmettelivät, miten uskallan lähteä yksin Etelä-Amerikkaan, kun siellähän on niin vaarallista. Salakavalasti nämä varoitukset löysivät tiensä tajuntaani ja ensimmäiset pari päivää Riossa olin aika vainoharhainen kaduilla kävellessäni ja melkein odotin ryöstäjän hyppäävän esiin joka kulman takaa. Kunnes palasin takaisin todellisuuteen.
Kuten niin usein, riskit tuppaavat kasvamaan suhteettomiin mittoihin ihmisten mielissä, kun parempaa tietoa ei ole. Uutisissa Etelä-Amerikasta saa kuvan väkivallan, korruption ja huumesotien maanosana. Jutut ryöstöistä ja väkivallasta kiertävät korvasta korvaan ja lopulta niitä toistellaan vaikkei omakohtaista tai kaverin kokemusta olisikaan tiedossa. Väkivaltaa ja ryöstöjä tottakai tapahtuu Riossa, kuten missä tahansa suurkaupungissa. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan niin hirvittävä, kuin suomalaisten puheiden perusteella voisi luulla.
Useimmiten pärjää kun pitää järjen mukana: ei esittele varallisuuttaan, ei näytä täysin hukassa olevalta, ei liiku alueilla, joita paikalliset kehottavat välttämään ja ottaa hieman selvää asioista etukäteen. Aina voi käydä jotain vaikka kuinka varautuu, voihan Helsingissäkin joutua ryöstetyksi. Siksi on hyvä aina pitää pientä määrää käteistä mukana jos rosvot sattuisivat omalle kohdalle. Kohtuuttomaan paranoiaan ei kuitenkaan ole mitään syytä.
Itse liikuin kaupunginosien välillä Uberilla (sekä autoilla että mopoilla) ja metrolla. Rion metroa kehutaan turvalliseksi ja toimivaksi ja ainakin tällä lyhyellä kokemuksella se pitää paikkansa. Rioon on hiljattain avattu myös ratikkayhteys ja sekin vaikutti kahden pysäkin kokemuksella toimivan hyvin. Kaupunginosien sisällä liikuin lähinnä kävellen. Keskustassa pimeällä kävelyä on hyvä välttää, mutta esimerkiksi ranta-alueellla voi huoletta kävellä myös pimeällä (Leme, Copacabana, Ipanema ja Leblon).
Monenkirjavat favelat
Hostellini sijaitsi favelassa, mikä sai muutamat tutut vähän kohottamaan kulmiaan. ’Favela’ sanalla on Suomessa huono maine ja monet ajattelevat niiden olevan surkeita slummeja, joissa lähtee rahat, henki tai molemmat. Kuitenkin iso osa faveloista on aivan tavallisia (joskin jengien hallinnoimia) asuinalueita, nykyään jo keskiluokkaisiakin. Osaan faveloista ei toki kannata lainkaan mennä, aivan kuten kaikissa suurkaupungeissa joillekin tietyille alueille. Hieman tylsän Copacabanan jälkeen favelani, Babylonia, tuntui kerrassaan raikkaalta ja eläväiseltä.
Juttelin hostellissa Sao Paulossa kasvaneen, mutta viimeiset vuodet Riossa eläneen paikallisen kanssa faveloista. En ole tehnyt sen kummempaa faktojentarkastusta, eli kaikkea tästä ei kannata ottaa ainakaan ainoana oikeana totuutena. Hänen mukaansa kaikki Rion favelat ovat jonkin jengin johtamia, mutta ne ovat itseasiassa turvallisimpia paikkoja Riossa – kunhan tietää mihin faveloihin voi mennä. Faveloissa vallitsee jengien säännöt, joten kukaan ei ryöstä sinua jahka olet sisällä alueella. Itse sisäänpääsy on riskihetki ja joihinkin vaarallisiin faveloihin ei ulkopuolisia päästetä lainkaan sisään. Avainasemassa onkin siis tietää, mihin sopii nenänsä työntää.
Osa faveloista, kuten Babylonia, on ”pacified” eli vapaasti käännettynä rauhoitettuja faveloita. Niissä poliisilla on koko päivän partioautoja vahdissa ylläpitämässä rauhallisia olosuhteita eikä jengien läsnäoloa voi mitenkään havaita. Toisissa faveloissa, kuten Rocinhassa, jengi maksaa poliiseille, jotta he pysyvät poissa ja alueella vallitsee täysin jengin valta. Rocinhassa kuulemma näkee kaduilla jengiläisiä isojen aseiden kanssa ja huumeita on avoimesti esillä myyntipöydillä. Sekin on kuitenkin täysin turvallinen favela kävellä turistina ja kuulemma Rion paras japanilainen ravintola on siellä.
